Laji | Turku Curling

Laji

Lajin historia

Curling syntyi 1500-luvun Skotlannissa, kun kesälaji bowlsista kehitettiin talvinen versio. Nimi curling viittaa kiven kiertävään liikkeeseen jäällä.

Laji levisi Skotlannista maailmalle, ja Kanadasta tuli sen suurvalta – siellä on yli miljoona harrastajaa. Euroopassa Skotlanti, Sveitsi ja Ruotsi ovat menestyneet kansainvälisesti, mutta viime vuosina Aasian maat kuten Kiina, Japani ja Etelä-Korea ovat nousseet haastajiksi erityisesti naisten sarjoissa.

Suomessa curling on pieni laji. Suomi saavutti olympiahopeaa 2006 ja EM-kultaa 2000, mutta viime vuosina menestys on hiipunut pelaajakadon vuoksi.

Pelin idea

Curling on jäällä pelattava joukkuepeli. Yksi curlingpeli kestää normaalisti noin kaksi 2 tuntia ja koostuu yleensä 6-8 päästä (=erä). Yhden pään aikana molemmat joukkueet heittävät vuorotellen kahdeksan kiveä ja pyrkivät saamaan omia kiviään lähemmäs pesän (=maalialueena oleva ympyrä) keskustaa kuin vastustaja. Curlingissa on erilaisia heittoja: Joukkue voi heittää määrämittaisen (=kivi menee pesään), suojakiven (=kivi jää oman pesäkiven eteen suoja-alueelle) tai poistoheiton (=kivi poistaa vastustajan kiven). Curling on erittäin taktinen laji, sitä kutsutaankin usein jääkenttien shakiksi.

Joukkue

Joukkue koostuu neljästä pelaajasta. Kukin neljästä pelaajasta heittää pään aikana kaksi kiveä. Joukkueen kapteeni näyttää pesässä "tähtäysmerkkiä" heittovuorossa olevalle pelaajalle, ja kaksi muuta pelaajaa toimivat tällöin harjaajina.

Joukkueen ykkös- ja kakkosheittäjän tehtävänä on rakentaa peliä. He heittävät joko suojakiviä ja määrämittaisia mikäli joukkue hyökkää tai sitten poistoheittoja mikäli joukkue puolustaa. Molemmat heittäjät ovat yleensä erinomaisia harjaajia. Kolmosheittäjältä puolestaan odotetaan jo kykyä taktisiin ratkaisuihin ja monipuolisimpiin heittoihin. Nelonen on joukkueen viimeisten, ratkaisevien kivien heittäjä. Häneltä vaaditaan erityisesti taktista ja strategista osaamista sekä päätöksentekokykyä kovankin paineen alla.

Pistelasku

Curlingin pistelasku muistuttaa petanq'n pistelaskua. Jokaisesta päästä saa pisteitä vain toinen joukkue (ellei pää pääty nollapäänä). Pisteitä saa se joukkue, jonka kivi on pään lopuksi lähimpänä pesän keskipistettä. Pisteitä tulee niin monta kuin omia kiviä on lähempänä keskustaa kuin vastustajan paras kivi. Vain pesässä olevat kivet huomioidaan pisteitä laskettaessa. Joukkue, jolla on enemmän pisteitä ottelun loputtua, on voittaja.

Sanasto

Avaus

Heitto, jonka tarkoituksena on poistaa suoja.

Etupesävoima

Vauhti, joka vaaditaan, jotta heitetty kivi päätyy pesän etuosaan radan toisessa päässä.

Hakki

Radan molemmista päädyistä löytyvä jalansija, josta pelaajat (paitsi pyörätuolicurling-pelaajat) ponnistavat lähtiessään heittämään kiveä.

Hammeri (Viimeinen kivi)

Termi, jota käytetään kuvaamaan kiveä, joka on viimeinen heitetty kivi kyseisessä päässä.

Harjaus

Toiminta, jossa liikutetaan harjaa edestakaisin liikkuvan kiven edessä jäänpinnan puhdistamiseksi tai luiston edistämiseksi.

Hog-linja

Koko radan levyinen viiva, joka kulkee samansuuntaisesti tee-viivan kanssa, ja jonka etäisyys tee-viivasta on 6,40 metriä (21 jalkaa). Kiven pitää ylittää hog-linja kokonaan ollakseen pelissä.

Kierre

Kierre, joka saa kiven kaartumaan (myötäpäivään tai vastapäivään), kun se kulkee radan toiseen päätyyn.

Kierto

Heitto, jolla kierretään toisen kiven taakse piiloon.

Kämmenkierre

Kierre, jonka oikeakätinen pelaaja antaa kivelle saadakseen kiven kiertämään myötäpäivään (kellonsuuntaisesti). Vasenkätiset pelaajat laittavat kierteen siten, että kivi kiertää vastapäivään.

Määris (määrämittainen heitto)

Heitto, joka pysähtyy pesään tai sen eteen.

Määrisvoima

Vauhti, joka tarvitaan, jotta heitetty kivi päätyy pesään radan toisessa päässä.

Noja

Määrisheitto, joka pysähtyy siten, että se on täysin kiinni toisessa kivessä.

Nollapää

Pää, josta kumpikaan joukkue ei saa pisteitä.

Nouseva jää

Jääolosuhteet tai kivet, jotka saavat kiven kiertämään tavallista enemmän.

Nänni

Pieni ympyrä pesän keskellä.

Pebli

Vesipisarat, jotka levitetään jäälle ennen pelin alkua. Nämä pisarat jäätyvät, jonka ansiosta kitka kivien ja jään välillä vähenee.

Pesä (maalialue)

Samankeskisten ympyröiden muodostama alue, joka löytyy radan molemmista päädyistä.

Pistekivi

Kivi, joka on pesässä tai koskettaa pesää, ja huomioidaan mahdolliseksi pistekiveksi.

Poisto

Kiven poisto pelialueelta siten, että siihen osutaan toisella kivellä.

Pää (Erä)

Pelin osa, jossa molemmat joukkueet heittävät vuorotellen kahdeksan kiveä, ja/tai siihen asti, kun pään tulos on määritetty.

Ratsupoisto

Heitetty kivi osuu paikallaan olevaan kiveen, joka liikkuu osuman ansiosta ja poistaa kolmannen kiven pelistä.

Rolli (Hit and Roll)

Kivi, joka poistaa vastustajan kiven pelistä, ja liikkuu osuman jälkeen toiseen paikkaan.

Rystykierre

Kierre, jonka oikeakätinen pelaaja antaa kivelle, jotta se kiertää vastapäivään. Vasenkätiset pelaajat laittavat kierteen siten, että kivi kiertää myötäpäivään.

Suoja

Kivi, joka heitetään paikkaan, jossa se voi suojata toista kiveä.

Suoja-alue

Pelipäädyn alue, joka jää hog-linjan ja tee-viivan väliin, pois lukien pesän sisällä oleva alue.

Takapesävoima

Voima, jolla kivi heitetään, jotta se päätyy pesän takaosaan.

Tee / Tee-piste

Pesän keskusta.

Tuplapoisto

Kivi, joka poistaa kaksi vastustajan kiveä pelistä.

Tökki

Määrisheitto, joka tökkää toista kiveä eteenpäin.